Suomalais-ugrilaiset kansat

Suomen kieli kuuluu uralilaiseen kielikuntaan, tarkemmin suomalais-ugrilaiseen haaraan. Suomi ei ole sukua monille muille Euroopassa puhutuille kielille, kuten englannille, ranskalle tai venäjälle. Suomalais-ugrilaisia kieliä ovat mm. mari, vepsä, komi ja udmurtti, joita puhutaan Keski-Venäjällä. Itsenäinen valtio on vain suomalaisilla, virolaisilla ja unkarilaisilla.

Suomi ja unkari ovat tämän kielikunnan ääripäitä. Näiden kahden kielen sukulaisuuden osoitti János Sajnovics 1700-luvulla. Silti suomi ja unkari ovat hyvin erilaisia kieliä, eivätkä niiden puhujat ymmärrä toisiaan. Ne erosivat toisistaan n. 4500 vuotta sitten. Vain muutamat sanat ovat samankaltaisia molemmissa kielissä, ja yleensä vain kielitieteilijä osaa tunnistaa sukulaisuuden. Yhteisiä sanoja ovat esimerkiksi:

él – elää

hal - kala

kéz – käsi

ki – ken

kõ – kivi

máj – maksa

megy – mennä

méz – mesi

mi – me

négy – neljä

név – nimi

nyel – niellä

zarv - sarvi

szem – silmä

szív - sydän

ti – te

új – uusi

vaj – voi

vér – veri

Viro on suomen läheisin sukulainen. Suomalainen ja virolainen ymmärtävät toisiaan melko hyvin. Esimerkiksi numerot suomessa ja virossa ovat samankaltaiset

Ennen suurta kansainvaellusta suomen sukuisia kieliä puhuttiin laajoilla alueilla nyky-Venäjällä. Nykyään monet pienet kielet ovat häviämässä. Esimerkiksi komin kielen puhujia on vain noin 200 000 ja marin kielen 500 000. Kaikkein pienimpiä kieliä, kuten vepsää tai mansia, osaa puhua vain muutama tuhat ihmistä.